Sukukokouksen 2.7.2017 päätökset:

Päätettiin, että Turkian sukuseura ry perii erillisen 10 euron liittymismaksun uusilta yli 15-vuotiailta jäseniltä. Jäsenmaksun suuruus päätettiin säilyttää edelleen 10 €:n suuruisena. Maksu peritään vain sukujuhlavuosina eli viiden vuoden välein. Kannatusjäsenmaksu säilytettiin 150 eurona.

Sukuhallitus

Sukuhallituksen puheenjohtajaksi eli suvun päämieheksi valittiin Markku Turkia Lisäksi hallitukseen valittiin:

  • Marketta Auvinen
  • Oili Kaila
  • Sari Määttä
  • Aila Saarentaa
  • Riikka-Maria Turkia
  • Tuomo Turkia

Sukuhallitusta voi täydentää myöhemmin. Sukuhallitus tekee muut toimihenkilövalinnat.

Toiminnantarkastajaksi valittiin Marja-Liisa Levänen ja varatoiminnantarkastajaksi Mervi Turkia.

Tarinoita ja ohjelmaa sukujuhliin

Suvussa on paljon erilaista luovuutta. Toivomme, että vinkkaisitte meille sukujuhliin sopivista esittäjistä. Nämä voivat olla lapsia tai aikuisia. Lauluja, runoja, näytelmiä, sketsejä, muisteluja, tarinoita, videoita tms. Parista minuutista pariin kymmeneen minuuttiin. Ota näistä yhteys puheenjohtajaan tai sihteeriin.

Suvun hallitus toivoo, että saisimme suvusta erilaisia tarinoita ja muistoja talteen. Katso tästä erillinen teksti.

Tarinoita

Muistelmia kintereillä

Me suomalaiset olemme yksi maailman lukutaitoisimmista kansoista. Mutta olemmeko koskaan kysyneet mielessämme miten niin on. Me kumminkin asumme täällä korussa pohjoisessa maassa. Kuinka ihmisillä on ollut mahdollisuutta harrastaa muutakin, kun on ollut työ jokapäiväisen elannon hankkimiseksi. Uskon, että siitä ja varsinkin lukutaidon oppimisesta ihan jokaiselle, saamme olla kiitollisia Suomen papeille ja kanttoreille ja kinkerijärjestelmälle.

Minun syntymäpitäjäni on Lappeenranta ja seurakuntakinkereistä on muistoja jo ihan lapsuudesta. Piti lukea katekismus, oli osattava ulkoa käskyt ja uskonkappaleet, kanttori niitä kuulusteli


Maalaistytön muistoja kotinsa ja muunkin elonsa ajalta

(Kirjoitettu Euro-Suomen aikaan)

Olen syntynyt Etelä-Karjalan pienessä kylässä. Kotini oli Saimaan eteläisimmällä rannalla hyvin kauniilla paikalla. Se on siellä vieläkin. Haluan nyt kertoa vähän tuon vanhan suvun vaiheista. Lappeen kirkkoherra Gummerus teki v. 1947 sukuselvityksen, josta näkyy, että suku on elänyt siellä ainakin 1600-luvulta. Lappeen kirkonkirjat ulottuvat vain siihen asti, vanhemmat ovat Pikku-vihan aikana hävinneet. Näissä papereissa, mitkä ovat olemassa, on sukupolvia 10. Ja olen hyvilläni, että nykyään vanhaa tilaa hoitaa nuori isäntä ja hänelläkin on poika, tuleva 11. isäntä.

Tila ei ole suuri. Minun lapsena ollessani lienee viljeltyä ollut 10-15 hehtaaria, pari luonnonniittyä ja metsäinen haka, missä lehmät kävivät laitumella. Niitä oli tavallisesti 7 lypsävää ja nuorta karjaa. Lypsykarjaa ei nyt ole vaan mullikoita. Lampaita ja kanoja, joita nuoruudessani oli, ei nyt ole. Nykyinen isäntä, veljeni pojanpoika, vuokraa heinämaata naapureilta, jotka ovat luopuneet tilan pidosta.

Kyllä se maataloustyö on vuosikymmenien aikana suuresti muuttunut, kun on tullut monenlaisia koneita. Niittokone oli kyllä minunkin lapsuudessani olemassa ja yhteinen puimakone naapurin kanssa. Ja separaattori, jolla maidosta erotettiin kerma voita varten.

Työpäivät olivat pitkiä. Meitä lapsia oli 4, vanhin veljeni lähti naimisiin mentyään pois kotoa, niin, että meille ja vanhemmille kyllä riitti työtä. Muistan, miten harmitti, kun piti olla pellolla, kun naapurin lapset, leikkitoverimme, jo menivät uimaan. Se järvi se oli tärkeä, pieni Saimaan lahti, jossa keskellä pieni saari. Keväisin vietiin lehmät siinä lahden takana olevalle niemelle, jossa piti veneellä käydä lypsyllä.

Kyllähän minä aioin maataloudesta leipäni hankkia. Kotoa käsin kävin karjanhoitokoulun, olisin siinä ammatissa varmaan pysynytkin, mutta sota sen jotenkin sotki. Ja siihen ammattiin minä tänne kyllä tulin, mutta se loppui, kun karja vietiin pois. Mutta olen kyllä nykyiseen osaani tyytyväinen. Omaa pihaa on ollut mukava hoitaa ja viljellä, minkä nyt enää jaksan. Mutta kun vain maatalous täällä Euro-Suomessa jotenkin pysyisi hengissä ja että Suomea suojeltaisiin sodilta ja muilta onnettomuuksilta.

Jäsenmaksu

Suvun hallitus päätti, että jäsenmaksu peritään vain sukujuhlavuotena eli seuraava jäsenmaksu peritään vuonna 2017. Maksun suuruus on 10 euroa hengeltä ja sen voi maksaa

Saaja: Turkian suku ry
Tilinro: FI47 5620 5720 0204 92
Viestiksi: nimi /henkilöiden nimet, joista jäsenmaksu maksetaan.

Sukujuhlat 2012

Suvun tärkein tapahtuma, joka viides vuosi järjestettävät sukujuhlat pidettiin 1.7.2012 Lappeenrannan Harjulassa Marja-Riitta ja Risto Suikin kotona.

Vanhan navetan vintille viritetty juhlapaikka, pihapiiri ja upeasti entisöity talo loivat mainiot puitteet onnistuneille sukujuhlille ja sukukokoukselle. Sää suosi jälleen kerran kokoontumistamme.

Juhlille osallistui yli sata sukulaista ja erityisen mukava oli nähdä monia lapsiperheitä päivää viettämässä.

Juhlat kulkivat perinteisesti. Siniristilippu nostettiin isäntäväen kanssa salkoon, puheenjohtaja toivotti juhlaväen tervetulleeksi, rovasti Antti Vanhanen piti kauniin puheen ja mestaripelimanni Juha Kuorttinen esitti kanteleen soittoa.

Pitopalvelu Lounas-Keidas vastasi koko päivän ruumiin hyvinvoinnista taidokkaasti.

Mukana oli myös tikkakisa, pussijuoksu ja paperipalloleikki.

Kiinnostusta ja mukavia muistoja toivat myös vanhat sukujuhlafilmit, jotka nykyteknologialla kunnostettuina toivat muistoja yllättävän monen sukujuhlan takaa. Aika kuluu, ihmiset muuttuvat, mutta sukujuhlat säilyvät.

Vuokko ja Pirkko möivät arvat Danielin kanssa. Arvokkaita palkintoja oli kertynyt yllin kyllin. Arvat ja osallistumismaksut pitivät päivän loppusaldon kohtuullisena.

Juhlakokouksessa saimme kuulla professori Marko Tikan mainion esityksen mestaripelimanni Jaakko Sunin elämäntaipaleelta Joutsenon-Nuijamaan seuduilta. Saimme myös katsauksen hanurin ja hanurimusiikin kehityksestä.

Perinteisen sukujuhlanäytelmän esittivät Tapani Kaapro ja Antti Turkia menneitä sukujuhlia henkilökohtaisesti muistelevalla vuoropuhelullaan. Tästä saimme taltioitua monia mukavia muistoja ja sattumuksia sukujuhlien alkuajoista lähtien. Kiitos siitä heille.

Sukukokous

Sääntöjen edellyttämä sukukokous on suvun korkein päättävä tilaisuus. Kokoukseen tulikin paljon asioita, koska taloussäännöt ja seuran säännöt piti ajantasaistaa sekä tilit ja muuta asiat käsitellä.

Toiminnan kehittämisestä keskusteltiin. Toivottiin vuosittain jotain pienimuotoista tapahtumaa ja yhtä välitapaamista.

Jäsenmaksuksi päätettiin 10 euroa vuodelta. Sukukokous valitsi sukuhallituksen ja sille puheenjohtajan eli suvun päämiehen.

Menneet

  • Turkian suvun sukujuhlat ja sukukokous 2.7.2017 Lappeenrannan Marjolassa
  • Turkian suvun sukujuhlat ja sukukokous 1.7.2012 Lappeenrannassa Suikilla
  • Hallituksen välitapaaminen 14.3.2010
    Lappeenrannan kasinolla
  • Sukujuhlat
    2007 Hytin VPK:n talolla LPR